Dani pratana

K: No, starinoitsehan Dani pratana nuoruusaigua.

D: Ka, nuoruusaijjan kaikkieha niidä muistua sua, jonkun verran ainahan muistua. Venall’ ku tuli käyvvä ruadieh ennen aigah. Muurmannin ratan tego aigah näet siell’ tuli käyvvä ruadieta. Sielhäi myö olimmo, Moisseinvuaran kyliä oli aiga paljon. Toista kuukautta työtä teimmö, sit ei ruvettu tilie maksamah. Nit se, Järven Pešhan tunnit siegi. No, Pešha se koveni kovaksi da koko joukko sitku koveni kovaksi ka pakkohan heill’ oli, kaks viikkuo vuotettih tilie, eigä ruvettu maksamah. No, sit Petroskoil päi ”rattsuloi” tuli ketämitä, sit jälgimäi saimmo tilin. A, Pešha se oli aiga kova mies sih aigah. Se helpottanu, tili pidi suaha, ka Pešha näet, tunnithan Moisseinvaarass kun asui. Oli meitä sit kolmattakymmentä hengie ”ratsuloin” ker kun tilit saimmo ka työnnytettih dorogah pitkä matgua ei menny, midä muuta kuin tili maksettih vai,se oli jo semmoista kabina aigua, midä lie. No sit kodih tulimmo, muuda midäbo, tilin saimmo.

K:Milbö vehkiel ruavoitto Muurmannin radua?

D:No, siell poruamallha niidä lyötih. Saksalasie vankiloi sih aigah oli paljon töiss. Se oli sen aigusta soda-aigua, saksalasie vankiloi siell’ oli hyvin paljon. Ne saksalaiset vangit jälgimäi Suomen kautta piäsi paljon pois, Suomeh tuldih.

K:Misbä sodittih sih aigah?

D: Vena da Saksa, Vena da Saksa, eihäi ne muuden ois vangiks sinne joutunu, Vena da Saksa.

K: Oligo teitä äijiä Suojärven mušikkoi siell’ radan ruadiess?

D:Olihan sih aigah, oli kui paljon heidä lie olluh, mut miän joukoss’ oli kolmattakymmendä henkie, mid ei tilie suanu, sidä oli pitkin linjua kui paljo liegi.

K: Viegö besodasiss kävittä Venan puolell’?

D:Käimmö sit jälgeh päi, ka niih aigoihin mie vie nuori mies olin, em paljon käyny. Sit jo uittolois konzo olimmo sit käimmä. Uitosku näet jälles (Viteelles?) sai käyvä Petroskoi saih. Petroskoihin ne uitettih silloin dai (da) ”Salomanih”ka Petroskoita se oli, samuo lahtie. Siell’ Gruusinas olimmo da. Sill’ kerrall’ mie sinä vuoden jo sulhastelin siellä, akan otto tuligi kodih tulduo.

K:Dai d’engat otettih sulhasen ke?

D:Otettih, da akka annettih…Otetah vel’ d’engat

K: Viegö muijall’ miss’ sulhastelit?

D:En, en muijall’ suanu sulhaistua

K:Ennen isot uitot oldih?

D:Isot, isot, kezät läbi näet kesti kui tiäl Neuvoksessa uitettih, sit se oli kezät läbi. Toisennah kezäss’ ei läbi piässyki, sinne ”Solomannih”. Ne oli helppou työdä ne uitot sih aigah. Välläs joes kun siinä piäs kerran ni kuihai siell’ oli vain. Helppuo työdä oli. Venalasetha ne uitti.

K:Olitgo sie voikoi parrell’ pysymäh?

D:A, kudakui, ennen ei kirvotettu parren selläskä. Koskimiehinä da myö Venall enimmäkseh olimmogi siell’, sih aigah näet oli venalasell’ ne oigein isot proomut, venehet. Hartsevut koko mätetty yksih’ venehikä, midä oli siell’ evästägä. Ennen aigah ne kolmess’ osass’, katso välisuma-jougot oli erikseh’, etunogan erikseh, me olimmo näijen Ondosien joukoss’ aina. Sekku Pappi se oli aina miun pomonna, da sit’ venalaset. Venalasethai ne uittigi sinne enimmäkseh.

K: Mibö se kolmas joukko oli?

D:Perämiehet (pärämiehet), perämiehet. Sidä, nokkajoukoksi sanottih edummaista, sit välisuman mies härähät(?) oli joukko, se kolme hartsua da piettih suman aina, mut ne tugit pidi paremmin kui midä nygyset, nygyset eihäi silloin kuutta tuumua heinombua puuta ku otettu, latva jäi metsäh, paras puu, kai. A, enzimäine konza viettih ka tyvitukki vai otettih, jälgimäin otettih kaksin jo, kolmas yli siidä, nel’läs yli siidä. Järiess’ puuss’ lyhembi otettih. Ei monda lajie otettu lyhyttä.

K: Viegö vuikoin kanss’ parrell’ pysymättömii musikkoi nagrettih?

D:Ei jo nagrettu silloin. Olihan niidä ken ei pysyny, ka muuta ruajetta oli. Taskuloida(?) pieddih, koskiloin kohass’. Varppiloi kannettih da kedä midä, ombo siell muuda ruajetta yhtähyvin .Ei sidä nagrettu sentäh, kell’ tuttavat näet ku oli, ne pieddih, kuihai siell’ oli. A, ken oli etevämbi ka niidä piettih semmosiss’ kohiss’, niill’ ei muuda ruajetta paljon annettu ku venehie ajo, da semmosiss’ paikoiss’, lauttauspaikoiss’ libo miss’.

K: No kunnebo puut metšäss’ ensimmäi ajettih?

D:Randah, jogivarsih libo järvenrandah. Miss’ nyt sattu aina. Jogirandah tai järveh miss’ jogi vai otti. Se oli semmoista aigua.

K:Kuimbo ne sinne randah pandih?

D:Ne pandih, ne pidi olla hyvih kasoih. Hyviss’ kasoiss’, piät suorah, ja svalkat, suora rajan pidi olla. Ei kun tiell’ nyt midä purretah eihäi vastaanotettu olis ollengah ei. Ja sit keviäll’ kun luuhdas(?) katso oli, tyvikasat pidi olla niin suorass’, järresyksess kä, ka ne muissat vie hyvin siihen.

K: Kuimbo niidä kasoi nimideltih?

D:Ka kasoiks sanottih silloin sielgi, kasat, tyvi- ja latvakasat ne oli erikseh.

K:A, endäpä kasapaikkoi, sanottigo kui?

D: ”Prestani” paikaksi, tiäl laanipaikaksi. Prestani täynnä(?)oli

K:Miksibä sanottih jogeh puuloin panemista?

D:Viertännäksi, viertännäksi

K:No kuimbo ennen puut priimiettih?

D:No, ennen ku preimittih, da tili annettih, sit mi lien tullu ga se, se otah. Duumatsotalhai ne mitattih, eihäi niiss’ meill’ selviä suanu sua va mi lie annettu se vie käveleh alah

K: Oligo äijä priimimiehie?

D:Ei ollu kui brikašhikka, se oli da työnjohtaja da kirjuri. Ei ennen liigoi henkilöi ollu niiss’, kirjuri,brikašhikka se oli. Ei ollu muida eri tilin maksajie eoulluh sih aigah. Mi lien annan, se ota

K:Konzabo forsmestar käi ruajemualoill’?

D:No, sidä emmö myö suanu nähä, eihäin metšävahithai vai enimmäkseh tarkasti vai. Forsmestarit ei sih aigah käyty, vai lien joskus käyny, ka emmö myös idä suanu nähä

K:No, kuimbo ennen puut pyrähih pandih?

D:Ka niigu tiälgi, lauttavus isoloill’ järvilöill’ kaksinkerdaset puomit pandih. Niin kuin Sotjärven moisess’ oliga, niill’ pidi panna jo kaksinkerdaset puomit da sit vallittih ilma ennen kuin lähtiettih sinne selläll’. Se näet oli aiga pitkä järvi, Sotjärvigi. Ja toisinah kaksill’ lenkkilöill’, se ei kaikill’ synnygäh. Raudalenkkisie sih aigah ei niin paljon olluh,sit kahell’ lenkill’ pandih, närelenkill’, yhteh ei luotettu eigäni semmosell’ järvell’ olluh luotettavua. Oletsie kahell’ lenkill’ sidonu konza? Mie olen vai kai unohtuu nyt..

K: No, kuimbo se kahell’ lenkill’ sivottih?

D:Kahell’ lenkill’, ensin yksi lenkki sivottih yhteh piäh sit toinen toiseh puomih sinne vassakkain liitettih, se tuli vahvembi näet, yhtä lenkkie niin pidkiä eolluh, se latva tahtoi tulla hienoksi. Mut kahell’ lenkill’ ku vedikä , se kesti, melkein se oli lujembi kuin tsiepit, ne ei katkenn, eigä vähäll’ kulunu siit,vai yhell’ lenkill’ näet jo latva mänöö hoikaksi, ne tahtoo katketaki ropsahtua. Ka samanmoisell’ solmuloill’ kahell’ lenkill’, vähä toiseh tabah panna tuli ne vain ja sitte pidi kestiä. Ja yksill’ puomiloill’ näet ei ussottu, tuulet kui sattuvat piällitsi libo alatsi puut työndivät muut, kahess’ puuss’ muga ei työndäny, kaksin puomin siell’ piettih

K: No, kuimbo ennen puomiloih reijät suatih?

D:Kirvehell’, da isot orat oli. Kirvehet, kuilkirvehet(?) niill’ tehtih. Ne oli puomit pitkät eigö nygylöisill’ puuloill’ tule kolmekymmendä jalasta järestäh. Niidä ne oli, ei hoikkie otettuh ei ollengah. Ka oliba ku keloida nih aigoih metsiss’, savodan metsiss’ kä. Ei aigua jogiloill’ regulisis(?)                           ku pandih lahtiloih kaikki ne katkeiltih sit. Sid työdä oli enämbi muuda ei midäi, kezäh, nygöi aijän sih tabah pannakai

K:Miksibä buikoinkans(?) yöpaikkua sanottih?

D:Ka, yöpaikkua ken lie kunne sattunga

K:Aba syödäpaikkoi?

D:Hartsuvoiksi, hartsuvopaikka

K: No, kuimbo ensimmäi pyrähie kuletettih?

D:Ne oli semmoset kolohkat, vartall’(?) vai kiännettih. Isoloill’ järvilöill’ hebo piettih kolohkall’,(ponttoonill’), pienemmät järvet muiten vietih,ennen ei olluh kelavenehie näidä. Kolohkaksi nimitettih sit.Vorotta oli sit, ne oli varppit ei sinkkilöi sih aigah olluh ollengah, isot varpit. Sih aigah päiväss’ oli pitkyttä, mieki ku alotin uittoh käyvä konzaga, se oli melgein pyörie, kerkiet muata ruveta männä ka jo tullah sanomah:” Tavais,tavais,tavais,tavais” et, heräit ni uinota vai kerritä sitä vain hogiettih, pyöriet päivät olih. Erähät suatiin vähä nugahtua, erähät muga.

K: No, pagisehan juurdamyö se kolohkan luajinta

D:Kolohkat, ne eihäi kummaine luajittava ole. Närelenkkilöill’ vai veittih, kahet närelenkit sitkin piettih.Da puuss’ piällitsi kun kiännettiih, nuaglaa vai sih. Vahvat ne tuli, taival ku kestää, tietäähäi sen, isommill’ järvilöill’. Sotjärvelläki siell’ mäni viikkausmitall’ennen kuin piäsi, hyvät ilmat pidi olla, se jo miehen panoo heilumah jälgimäi, hehheheh, sit välill’ näet ei suanu muata, se pidi matkata aina, yhtä mittua. Van niilhäi ei sen paremmin sen enembiä tundie lisätty siih kuitenkah, hahhhahh. Se oli päivä ku päivä ennen, oli pitkä libo lyhyt.

K: Viegö vuikoin (uitoill’) kans viinaista juotih?

D: Ainaha sidä juotih, mie niih aigahoi en viinua juonu. Silloin nuor olin vie, ka nuor juuri en ollu kuiten nuori sih aigah, en vie viinois niis välittäny kui.

K:Kai smotrakat oltih humalass’?

D:Nehäi ne oldih vähänpiäs, smotrakathat ne juotih aina. Ontoset ennen oldih melkein järestäh uittomiehie kui ga.

K:Aba itse brikašikat?

D:Löttöset,Sashat, kai yhenmoisie, kai yhenmoisie brikašikat dai smotrakat tai midä kedä oli vai pomoloi. Yhen kerran Sotjärveh mänimmä, sit siell’ yhtiön puoless’ työnnettih viinat pomoloill’,brikašikoill’. En muissa oligo sitä kaks vai kolme tšetvärttisie ennen oli pulloloiss’, viis korttelipulloloi näitä mäni tšätvärttih, sit ne brikašikat meinai peittiä pomoloill’, se andua Pedrunpäivän aigah. Sekku netse, tiijät miitus mušikka oli ku sai tietää kui heill’ viinat työttih vai heill’ andamah ei ruvettu. A brikašikat vai siell’ kyläss’ juuva, kyläh mändih, on sano hartsuvoiss’liioin. Sekku komendua tšätvärtisän kaglass kobristi da kyläh (kyleh?), toiset jälgeh,katso pomot,brikašikat siell kui ka annammo ryypyn sanoo ka ettön työ aluss ruvennu antamah sanoo, myö annommo kuitah sanoo. Ei ni va antavu, nämähäs yhess’ juotavua ollus kaikkill’ sanoo. Se kun mies ku sanoo ei ?

K:Viegö humalass’ torattih?

D:No, ei sit torattu midä mie uitoss’ sain olla ka, ei net torattu ni kenen ker. Ei ne olluh semmosii toratsuloi. Löttöset, Sashat ne ku lähti, Pistot,eihäi ne torattu, nagruks pantih kudaman midä lie sattunka

K: Mitäbö pajuo kissottih humalass’?

D:A, pajuloi ei vell sua muistua. Ei ne miehet äijäll’ pomomiehet paljuo pajateltu, ne juotih kui vettä sidä toivot. Da d’ieloset kai selvitettih ka hyvin matkah. Työkansa tegi työtä vai, ei sit välitetty. Ka olihai tietysti työkansaski ennenkui ka toisill’ oli parembi tsesti ja toisell’ huonombi, kel kui, sama kui tiälki, etevemmät miehethä ne pysyy rinnall aina siihe, etupiän miehet

K:No, viegö teill’ tuuli pyrähie hajotteli?

D:Ei, ei suanu hajottua niidä kesinä, va joskusha ne on hajotellu kuuluh silloin ei ussottu yksinkertasih puomiloih. Ei sinä kesänä, niinä kesinä hajotettu, mie kahtena kesänä läb ajoin sidä jogie. Sithäi vie kerran olimmo, uitto kui loppi proomun lastuannas Solomannis. Ne oli vees nossettavat,vees otettavat puut järestäh. Sylih,sylih ku laitto, sit kun märgän pidi olla täys. Koivu net’se oli Oleksi, Simonan Pekku, Makkos Štoppi Moisseinvuarass’, en muissa kedä oli. Viel olis äijä pidäny sih proomun lastata,sit dogadittih vanhemmat miehet, tsuajua tsätvärtti ossettih, se annettih sil sudnan piäl.Sudnan, kuda ?? da lastavutti. Ka monie kymmeniä kuudioloi jäi lastuamatta, se maksoi, hehehh äijän! Sid vie piälikkö juohatteli:” Viähäi täh sobii!” se vai kiisti kanavass’ miss’ lie mittua sytiäl sinne veteh, ota sid selviä midä, semmoset olih! Eigu pannu, ni ei andanu panna, sid loppih.

K:Midäbä puikoin(vuikoin?) kans’ kosseliks sanottih?

D:Pyrästä, kosselihai se on pyräs. Ennehäi isoiloill’ koskill’ kulettih, iso oli, iso oli. Mie en muissa kuin monda puomie ymbäri pandih. Sidä en muissa tarkkah, ne oli saman pitkusii puomiloi kai näet, eigu nygyään on kedä midä puomisii da tukinlatvoiss’ tehää,siih eigah ei.Ei siih aigah ei tehty niiss’. Hyvät puomit ennen pidi olla. Isotpa järvet näet oli siell’ välill, mahottomat va ei sit muijall’ ollu, se oli Sotjärvi, iso oli, Vahatjärvi se oli jo pienembi

K:No, viegö hartsevoitki kossess alas lassettih?

D:Laskiettih, pastoi jukass sit työttih itsekkseh, sit itsekkseh seinäd otettih pois da kollissettih. Muut kosset tull’ olla laskemass aina, joga kossess. On sie isoloi koskiloi niil jogiloill’.Sit toisinah voi vesigi pyyhkäistä miehen, kun ei osann lie rippua eigä. Mie olin, ka melkein järestäh hartsuloin ajoss’ pidi ollah, vaikka nuori mies olin ka kelbain sih joukkoh. Nuoremmiten hes kelbain, nyt on männy aiga kuiko

K:No, pagiseha juurda myö kui se hartsuvoi luajittih?

D:Ka hartsuvoin ku hyvät pontut tehtih kuivass’ näries ka, se vie vessettih piälinipuoli,da sit lauvass tehtiih semmoni,olihai aigamoiset koivut,lauvass lyödih. Siel enembi kastann, siell’ pomot kesäaigah magailigi. Leibävarastot ne oli erikseh,makuuhuone erikseh. Ka leibä da kaikenjytys hartsu,hartsuvois tuli matkavuttua ka ja sit isoloiss’ venehiss’ kulettettih enimmäkseh. Ruoka sih aigaa piisai, lihua, sidä oli, siä kaks’ kerdua päiväss’ syötettih,dai sit niih aigoihi oli. Ennen sanottih kerda. Miän oloaigana kaks kerdua joga päivä. Oli suolalihua kuivattua. Viinatokka annettih vai et näet monda kerdua män kannettais omietah,hhahhah. Ka pomothai ei omieta ruveta juomah, kyläh vietih dai viinua jesräi

K: Mitytbä keindäntäsien oli hartsovois?

D:No, se oli semmoine vai tehty da muata pandu da, isot kattilat kiehu, selgä puut oli da,niis oli keittiä hyvä,keittiä niis oli hyvä,kokill’ oli helppo, vezi lähill’ hehh.. Järvenpiäl hartsuvo kun ka ves ei loitton

K:No, musikka ku ??? oli harsuvois?

D:Musikka,musikka. Miä puolell’ Pullo Karppa oli net’se iän kaiken, sit Kuikkaniemen Karppa da

K: Hyviägö rokkua Pullo Karppa malttoi keittiä?

D:Keitti se Karppa hyvän rokan, hyvän. Dai kuassan osai keittiä, ka iän kun sidä ruoado kui, osai se keittiä hyvin.

K:Missbä ryynilöis kuassua keitti?

D:Se oli brossua enimmäkseh,brossua,krettsuo, no ozraryyniä sidä hyvin vähän syötih kui,sidä ei keitetty kukah, ei ollengah melgein, ”olennah” oli sidä hartsuvois vai ei sidä keitetty, sidä ku ei syödy, veteh keitetty,mibsibö tulou.No, siemenvoidu sitä oli.Sid kell’ lie pidän ni argivoida ossa, ei lien pidänny,ole muga,hahhhaa.. Siemenvoihan se oli ennen, a nygyään ei tiäl endistä siemenvoida näy, hyvä voi piettih

K: No,kusbo siemenvoida suatih?

D:Ka siell’ Venall, en tiijä mis tuodih, siell’ päi ne toi sen. Ne kun venalaset uitot oli meän koiss siihe aigah,venalaset uitot oli velli

K:Na, miittyötbä uittomiehill’ vehkehet oldih?

D:Ka, vehkehet, siihen aigah oli vehkeitä jo. Oli kengät dai kengiähiä niitä ennenvanhah uittomiehet kui ka vähä tallai ka aloitettih tervualla da rasvualla da, vess ei tarttuis, hahahhha …Joo, talviaigah rasvailtih, vuitonkah varussuttih

K: Nahkakengiäkö piettih?

D:Nahka,nahka ei silloin vie kumikenkiä olluh, ei ollun ei, nahkakengät. Erähät pitkävarsie vai,ei kai niih miellytty pitkävarsih,lyhytvarsi oli kebiempi näet sumaloill’ pitäjä. Nuoret miehet eihäi niidä tehty pitkävarsill’ ollenkah, ne vai vanhemmat miehet erähät piettih

K:Oligo tuttavie kosolnikkoi?

D:No, tuttavathan ne melgein järestäh oli kai.Venalasiehan niidä emmö myö juur tuntenu ku pomoloina ku oltih sit itse tunnussat. Ka hyö ei nii,enimmäkseh nämä paikkakunnan pomot ne hoiti sitä uittod’ieluo, ne oli vai kirjurinna da avusseli niinku katsomass’ että mänöögö se oigeih vai ku heinhä uitot oli, venalaset yhtiöthän ne ennenaigah uitti

K:No, mibä niil’ pitkävarsill’ kenkill’ nimi oli?

D:Ka, pitkävarret kengät, pitkävarskengät

K:No,kuimbo nahkakenkiä sanottih?

D:Ka, niin nahkakenkä,pitkävarskenkä, nahkasha ne sih aigah tehtih, ei näitä kumivarsie eolluh ollengah, kumikenkie ei,ei,

K:Ka olihai kuitenki erilaisie kenkie?

D:Eollu muuda, ei nahkakenkä järestäh, nahkakengät oll

K:A, pyhäkengät olihai?

D:No,pyhäkenkie lie ken talunnu, en tiijä, matkass’, hyvin harvat niidä talui niih aigoih, nuoret miehet jotkut koetti taluo,va hyvin harvoin

K:Kuibo vuikoiloiss’ jogiloiss’ vettä seisatettih?

D:Eibä niiss’ jogiloiss’ suanu seisauttua, kun ei olluh tammie, se pidi ajua vein aiguh, kun ne oli ka       vesi tseisttu ku sumat miss’seisattu yläpuolell jäivät

K:Miksibä sanottih veinseisatusd’ieloloi?

D:Tammeloilko, tammethan sielgi sanottih, tammet, tammet

K:Mitäbä kossenbokiss’ käytettih?

D:No, sitä partta veittih ”odvadaks” odvurua piällekäih veittih enämbi, sit jäi välill’ semmoni juoksuhautu

K: Kuiba asetettih?

D:No, piälekkäi vai veittih da, toisiss’ paikoin kun liiat, liian kuivat kosset oldih vai ei siell’ ollu semmosii kuivii koskiloi, sit vie pandih kai sammalta välih, että pidi paremmin vein sit tukinjuoksupaikka se jätettih auki, sen verran siih kai näet vesi leviess’ joess’ rubie tukkuotumah. Kosslah sitä tehtiin kuiviss’ koskiloiss’ ku ka lähti paljon, osin niitä tuli tehä, vai ei niidä sentäh paljon huolinu olla ku harhatti männä. Jogi näet, katso, se oli Suojun- joki, vällembi, iso jogi dai kosset isot

K:Miksibö kossess’ sanottih ku partta kertyi yhteh läjäh?

D:Ruuhkaksi, salom, salom, salomat oli

K:Sellitähän jällin juurin saloman purkamisis?

D:Saloma ku tulou ka sit’ purrat, sid vai purrat. Yhen kerran olimmo Tsuguniemess’ lähimmä siell’ Vahajärvell’, järvess’ mänöö en muissa migä jogi se oli, Säämäjärven yläpiäs se lähtöy, Vahatjärveh laski. Sill’ jovell’ ku yhen kerran saloman luadi, se oli silda vähäsen yläpuoless, alapuolell’ luadi saloman, ka pystyyn nouzi parsi, jogi ei kaida olluh, levie. Sit ni ken ei targiennu mennä sinne purgamah, sit myö mänimmö, Moisseinvuaran mies oli, ka en muissa kudain oli toisenna miull’. Yks’ parsi olis’ piässettävänä, a kui sidä emmö targie männä, jälgimäi lekutimmo, lekutimmo, dai saimmo vel piässettyö, ku humahti ka itse pidää etupuoleh puuttuo, sinne ei järilleh päi pidäi lähtie, etupuolell’ tukkiloi puutuimmo, sid ajoimmo randah dai saloma piäsi

K:Sid ei äkkinäni mies salomua malta piästiä?

D:Eei, ei, ei, ei, nih kohdih ei männä vel usiembi, ei uskalleta ni venehen kerr’ mennä alahepäi sinne, midä kui semmoset korgiet röykkivöt ajaa ka, paha siihen on männä. Ka myö urossuimma siidä, en muissa oligo kutain se oli Moissienvuarassa se oli urakkamies dai, oligo se Danin poikie vai kudain oli, en näet muissa, ei tämä oli Mikan’i, Mikan’i, pikkarani mies oli ka se uskaldi männä, Mikan’i o’li.

K:Viegö kossen yläpuolell’ ”suappani” käytettih?

D:Käytettih, yläpuoll’ koskiloiss’ käytettih

K: Millebö luajittih?

D:Nehe oli masinaks sanottih, varppiloi, ka eihäi sidä monda metrie miehell’ takkai vai kantaess’ kai. Niidä lukiettih masinaksi, voi olla se kolme, nel’lä tuumua paksu, nelituumat tagi ne oliki vahvimmat masinat miks sanottih. Ei takkah miehell’ pidäny monda metrie vähäs rodii, ne pidi. Kangasjärvess’ sit kun piettih, ka siid näet oli kova virda, eibö muu pysynkäh, hienommall’ ei ollenkah, va kesembäh sit oli jo näet virda laivembi, ka sit pysyi pienemmäl eihäi semmoista kehnogah kulettelo, vain vein aigah semmosill’ piettih

K:Pagisehan brihatsuna pabkan kisonnois?Olitgo voikoi?

D:No, babkan kisuandoi, niidä rähiset kisuallah ainaka, niidä rähiset vell aina kisuallah, lapsien tiijät kui tiäll’ ka muga siell’ ennen

K: Millebä kisattih?

D: Babka ennenaigah kisattih aiguisetki, ka ei pidän brihatsuloi. Miän kyläss’ oli Särkill’ muantie, silie, muistanet Moissienvuarah päi. ”Bepkat” oli ne kui oli Annantehtaall’ tsuguna-tehdas, sit ”vetkar” luajittih siell’ Annantehtual. Sidä (pelasi?) aiguset täyvet miehet, sit nekkua sidä kun lisättih, lisättih, toisinaan nousi sen aiguista rahuo sadoih markkoih. A, blitka odvi libuu jo sinne saa vuissimall mändih jalga jallan piäll vuisittih. Net’se oli Allaselläll nuanua Siikaset, ne ei helpottanu kuni vai litka libuu. Litkat oli littiet, aiga hienot, sill’ kui savahutatetaaku, tietysti ken hurakembi oli ka vaikk itselleh tuli lisätä ka hänen, hänen rahat oli lopulta. A, heikoimill’ pois pidi jo aigoja luopuo. Ne muskat oli semmosie, ensimmäseks iskiettih muill’, sit kun kerättih kastsottih nyt, nekkuo jo sih suittu jo aiga paljon rahuo, sid vasta musikat hypättih sidä ottamah,hahahaahh… Brihatsuloill’ oli luovuttava pois

K: Sellittähä paremmin midbä ne babkat oltih?

D:Babkat, lehmän babkat

K:Daikoi metsän riistan babkoi oli?

D:Olihai, niih aigoih segasin kaikkie. Babkoih tinua valettih vie sydämmeh

K:Mimbö metsän riistan babkua oli

D:Pedrua siih aigah eniten liikkehell’ oli näet siell’, niih aigua pedrua oli jälgimäin ei nägyny Suojärven ymbäri pedrua, dai oli vie toven, oli. Osa ken sie ajellu niidä, villipedrua niidä

K:Pagisehan kol’luon kisuandois?

D:Kol’loi mie en ole paljon kisuallu, en. Eigä sit miän kyläskäh paljon kol’lua kisattu ni ken. Babkat enimmäkseh, babka, miän kasvanta-aigah dai vie jälles pitkäh babkua kisattih melgein sodih sai

K: Kuibo kol’luo kisattih?

D:Kol’lie, mie en olluh,en olluna, en sidä muissa. Aigusetha ne joskus pruasnikkoin aigah yritti       van vähät ne oli, en kollua sie olluh mie, olluh kui niiskä

K:Pagisehan jällin juurin parrenvetolois?

D:Ka parrenvedolois niis, niis on kaikkie. Parren vevon, sen tunnet aina. Vie tänne tuldua Hiirikyläh kun mänimmä vie tsurkka kiändy, nyt heitti jo ammuin

K:Kuibo ennen vanhah veittih, mimmosill’ regilöill’?

D:Ennenvanhah ku häkkireet kun olih, sit kolme pykäliä kahvass’, kaks kun pandih vassakkain, kolmatta ei van sobinu, kolmas piäll’ da sen kerall’ ajettih, sit ei hebo rasittunu pahasti. A, nygöjäh on kahvoiss’ leveyttä dai regilöis pitkyttä dai ykskai vähäks kävi vie, enembi pitäis olla leveyttä da pitkyttä. Ennenku kolme partta suatih regeh vaika, silloin musikka lähti, nyt on täyskuorma jo. Kulosiss net’se olimmo parrenajoss’ eihäi siell’ sih aigaha dorogua korjattu eigä midäi, ei kerdakaikkie midäi. Se oli, olimmo myös sid pari kuukautta melgein ajua kissoimme, ajoill’ olimmo, lähties kois emmö hyötynny. Apejauhot nenga sai dai omat ruat se i mändii, eigu maksettu ku midä, semmoset kitsakat ilmat sattu, dorogua ei korjattu, mittune lie pysyi moisena aina. Tiijät vai kolmen parren ker 8 virstua ajomatkua oli viell’. Sit miän lähettieh kodih, no myö Riston ker jäimmö sinne, mänimmä hakkuamah da Mämmin Pekka tak ol, Mikko oli, sid menimmö eräh savodah sit ielleh vie Kulosis etehpäi, sit puutuimmo hakkuumieheksi, sit jengavuimmo, sit saimmo d’engua sit sen ker piäsimmö kodih, a hevot lähti ennen, isäukko lähti ennen kodih ajamah, hevot väsyksih ajettih, sid pidi lähtie pois. Mämmisien ker yhteen veimmä, samoill’ majoill’ olimmo, sit Porajärven kautta myö tulimmo, en muissa mi paikka se oli, loittona oli vie Kulosih lähtehyttyä pitkäh pidi männä, va ku siell’ ei hakkuumiestä olluh, sit maksettih hyvin.

K:Milbä ennen parret leikattih?

D:Justierill’,justierill’,justierill’,miän aigah justierill’,eihäi näidä sahoi tietty eigä viell sahuaka ollu kell’,ei kell’. Justierit. Da ne vie kui kundoh suanu ois, hamaran ker ku kuntoh sait ka muga röbisi männä, ei voi kundoh laittautuo. Hammas lie viändyn ,ka kanduo vass’ hamarall’päin kun, se rodiih, ka muga oli

K:Sellitähäi miittyet ennen oli val’lahat oldih?

D:Ka, val’lahat enne olih umbilänget enimmäkseh. Meilgi oli umbilänget nih aigoih, dai Mämmisill’. Ei setolkoi niih aigoih käytetty vie, sithäi jälgimäi oldih setolkat dai kai vai, ei algujah dai jälgimäihäi sid oli näidä avolänkilöi yhtä hyvin kui muijall’. Ensmäin oli umbilänget Issakkana toko luadi meän kyliss’ länkie, kaikki oli umbilänget, ihan järestäh

K:Sellitähän sälgylöin kasvatuksis?

D:No, myö kun emmö kasvattanu nih aigoih sälgyö, niiss’ en osua paljon sellittiä. Muurmannin radua konza lähdi rahtikuormass’ tiineh tamma oli Pyhäjärvell, sattu poikimah vähä mändyö järgieh, varsan

K:Sellitähän jällin juurin heboloin piennis da barissennois?

D:Mie en sih aigoih en barissoinu vai tiäl mie vähäsen barissoitsin, sih aigah isäukko se barsoitši Ka heboloin barišiloijess sattu ni kaikenmoisie, hyvie sa pahoi

K:Sellitähän tuatoin heboloin barišennois?

D:Hiän vaihteli aina, häin vaihdo da möi da. Toisinah Jerosis nene Tepposet käytihkä heboloi puolikymmenie talliss’ seiso sit vaiha, ka vaihettiha sidä aina, lossittih niidä. Starikka miän heboloi pidi hyvin muuten, hevoll’ syyvä pidi olla, itse jos ei liene hoitamah käyny, pojill’ pidi muistua käyvä syöttämäh.

K: Muissatko heboloiss’ lystie tabauksie?

D: Da en mie oigein lystilöi nih aigah, kun mie vähän hevosmiehennä tuli oldua. Risto enimmäkseh näet oli, Ristohan se vaihteli joga päivä onnuago viis kuus kerdua da enemmängi, ku Ospa tuas, se ukko vaihteli

K:Miittyetbä hebosill’ ennen syömiset oldih?

D:Ennen hevoll’ oldih syömiset ajaess’ semmoset ku mikälie ruisjauhuon tarttunu nappih se pidi olla jauhonvallas, aingi midä mie muissan meän aigah ni sidä pidi olla hevoll syyvä kylläll’, heinäpuoli se ei olluh niin kehuttava kui nygyäh. Heinäpuoli toisin,ka muaheinä oli kyllä, tavallinen luonnonheinä va eihä sih aigah kylvöheiniä kasvatettukai.Vai muite apetta tehtih, ape tehtih ennenaigah rukehen olles,tavan olgi ei joutanu, se pidi lehmill’ viijä. A, sit ruisjauhuoa mikä lie appieh vai tarttunn sigäli pandih. Tomasjärves’ netsiell’ Grigoill’ Mikko oli, kolmin komshaloin illas luajittih, kahelleh hot vie nossettih, kolmeh päiväh säkki ruisjauhoa, 74 kiloni pidi olla, da ei tahtonu riittiä vielä. Oli vedämäh, Homeen Matiss’ otettu, Puolass’ otettu, iso oigein hebo oli, vai oli syömäri apetta, sen muissan mie hevon, samass’ ajoss’ olimmo. Oli ennengi nälkä ajua siell’, i tiliss’ ku mi lie annettu, se i ota. Tiedänny mi heill on hinda, ni mitäi. Ku lie sattunu parembi brikassikka ka ando enämbi, voruttsen lie sattun dai vähih mäni, ka muga oli.Itse oldih tilinmaksajat,itsekai, kirjurihan heill’ tietysti.Se oli semmoista niih aigoih, ei ole kui nygyjäh. Nygyjäh pinoski mitatah puolet toiset kai, joga sentti pannah luguh, aiga on muuttun

K:Sellitähän entisiss’ aijjan panoloiss’?

D:Ka, aijjanpanot ennenku hyviä aidua ken pani ka hyvä oli, aidua tuli panna aina. Kurrensiipiset aijjathan ne semmoset ku lähtigä hyvät oligi. Nären Domentti netše kun näet aidua pani, Kuikanselläs ka, a kudain hebo männöö sanoo voi i syyvä, syökäh. Yks oli sattungi aidoinikka hebo kun oli hypänny piälitsi, musikka mäni ottamah ka:”Tule,tule, juo kouffi, anna syö pelloss’ kylläll’sano ku aijjass’ piälitsi netšis mäni” sanoo. Ei heboa ottamah piästäny, anna syö sano aba kylläll’. Ka sen aijat muissan da siih

K: Sellitähän konza aijjakset luajittih?

D:Aijjakset aina tahottiin luadia da verrottua vie, aijjakset verroteltih, se näet kesti pitkembäh. Ka meilki oli palstas ymbäri aida, ka ne oli kai verrotetut aijjakset dai kesti kui pitkäh lien, ka brihatsulois kun aijjat panimmo, vie lähties lujat jäi

K: Mihbä vuuven aigah aijjakset luajittih?

D:Talvell’ niidä oli, kevätaigah joudu leikata. Da konza vain jouvvit, konza vai joudu, jouvvit sit myö leikkait dai varussit sen mugah

K: Kuimbo sidä kurrensiibistä aitua luajittih?

D:Enemmän pystyh, nenga. Aijjas pandih kurrensiipisess’ kui närevitsat, hyvin kiännettih, ka nehäi kesti kui pitkäh. Aida jäi lujaksi, ka seibähät tahto jälgimäi männä, kaksin varaseibähin kui pandih, nehä kesti nel’liä, viiziekymmenie vuosie dai enämbiä tagi. Sid oli, ka kyliss’ ken tahto sih tabua, sitä tehen aijjan pani aina kesti, niidä ei savi hypittäny kahta puolda varaseibähät, ka eihäi se piäse kuatumah vaikka juureski hapakkah. Aidoi viär, erähät pandih kel midä oli, toiset pandih kuihai matkai vai. Kell’ midä aidua oli, toiset pani hyviä aidua, toiset huonuo. Toiset pani kun ai vai muudaman kesän kestäi dai, alla uutta pandih, ka muga oli siell’ ei. A, nygyjäh piikkilanka, sähkölanka enimmäkseh. Piikkilangua käsitellä ei enää kehtua, sähkölanka se on paras nägyy. Myö olemmo pidänny joga kesiä sähkölangass’, siidhäi nuo on olluh.

K:Kuimbo niidä varaseipähie sanottih?

D:Varaseipähät, varaseipähät, varaseipähie niidä kaksin kudaman vai pandih se aida pysyi pyssyss’.Närien Domenttih kui assuit,vot oli aidua. Ei kaikill mäne moine aita, ei mäne muga kaikill’.

K:Kuimbo veriät luajittih?

D:Veriät aijjakset, veräjät luajittih portin tapah, va aijjakses ne enimmäkseh oli, aijaksis oli enimmäkseh.

K:No, viegö siell’ Riuhtavuarass’ opodua oli?

D: Oli, metsäpalstat, metsäpalstat samoiss’ ku olidih näet palstat, niissäi taloi. Sih aigah kaskie ajettih sellillhäi lehmill’kaikkien parasta ruokapaikkua da suot sen piäll’.Miängi semmoni ala oli ka tai useamman nehän piettih palstat kogo melgein jälgimäin aituuksiss’.No, siell’ midä lien lehmä suanu suoheiniä libo selgäheiniä.Nih aigah ku kaskiloi ajettih ka nehäi sellät kasvo lujaa heiniä.

K: Sellitähän jällin juurin kui kaski ajettih?

D:Kaski ajettih kesäkuuss’, kaski ku ajettih, sit kuivi hyvin, kannot irrottua pidi kannos iäreh puut sit keviäll’ karsittih, sit poltettih, työdä jo iessä oli, sit ku vie huonottavat muat sattu, siell’ sua ni midä et, hyvä mua ku lepikkömua sattu ka, sidä sai ruista, va silvai elettih, kassen ajoll’ da. Kesäkuumalla vierrändä, se oli kaikkien pahin, tulda pitäs sih käyvä panna, muada polttua pitäis näet sitten, ei kasva ruista Sit kun sidä lykättih, mie muuan viertändännän muissan. Otsa, otsa puahduu! (Kuibo vierrettih?) Vierrettih kangell vai, lykättäh ielleh päi kekäliehet kaikki. Vierannan t’iijät, se vai kankell’ työttih ielleh päi roihua, pitkät roihut sytytettih, keloita pandih roihu sit, paloi, poltti paremmin pohjan. Eibä ne ruad’avikot muat ku lähtö ka muuden kasva ni midä.Lepikkömuat, kudaman puuda kasses enämbi on kun ne palaa nyt, kannokotki yötki palua, vai ei ni muga kasva

K: Viegö järienpie puuloi ensimäi pystyyh jätettih?

D:Ehei, kudaman ei lie kirvehell’ vain jaksanut, justeerill veittih, tukkipuuloihan kuattih, tukkipuuloi.Ka myö Maksiman metsän osin roavaimmo dai Mikin palstassa roavaimmo ku kassess’ tuli heill’ ylen äijä.Kuuven halgo lähti,petäjiä semmoista oli, justeerilla ei muuda kui poikki,ei muuda ku poikki vai,semmosie pedäjie kuatutti kassess’, ei kehno ruista kasvanu ni midä, kasvua midä semmoset pedäjiköt, eihäi ne ni midä kasva,ei ne kai muat kasva. Lepikkyö kus oli ka se kasvoi, ka alguhan siit’ saimmo ruajepalkan, ei sutra menny, lähistä

K:Midäbä kaskeh ensimmäi kylvettih?

D:Ruis,ruis.Kynnettih da astivoitih ku sit ruis. Da sit kuluhmuah toinen ruista ”sill’ igiä” jäi. Kulosmuas ei paljo ni suadu midä myö muill’, toiset muat ne kasvoi

K: Midäbä kuluksi muaks sanottih?

D:No, se toiseh kerdah ku ruis joudu pandavaksi, se oli kulumua.Sit jo näet kannot happani dai kai vaikka ”pallun allus” pidiä, eibä pietty sih aigah, ennen uutta ajettih,metsiä murennettih

K:Mimmosell’ adrall’ palo kynnettih?

D: Sorrka- adrall’, sorkka-adrall’, sorkka adra. Eihäi muuda adrua sih aigah olluh ka kun ne sorkka-adrat

K:No, milläbä ennen kassess’ vesat perrettih?

D:Hamarall’ kirvehen. Kun lie vesa kerrynny nossa se kirvehen hamarall’ ympäri kannon. Vesua ei laskiettu kyllä, vesua ei pidäny laskie, sit vet se otti jo allun näet

K:Kuimbo palamattomie kohtie sanottih?

D:Kieroloiks, niidähäi vierdiä pidi, kierothan ne pol, vierrettih kai. A, nagrista ku ken pani vai niidähän vierdiä pidi melgein järestäh, sid kasvoi näet tuhkan voimall’hyviä nagrista,lepikkölöiski vierrettih se nagrismua, ei se ruohkah muah nagris kasvakkah,se pidiä polttua pinda hyvin.

K:Sellitähäi se nagrehen kylvändä?

D:Nagrehen kylvändä? Puhumall’ ennen pandih, puhumall’. Puoli pulloa kun katso da puhuu, piädä vai kiändiä, pöhkiälöö vai pöhkiälö, vai pöhkiälöö. Puol’ pulluo katsuo pidää sit näet mänöö ei tuagieh eigö harvah ylen,ylemmä katsot sen harvembahani mänöö, a muah päi vai kun katsot mänöö liian tuagieh,ennen muahan kylvettih,nagrehen kylvändä se on lysti ruaje, vai pöhkytä vai da vie jalgua plakkua (?) lontti,lontti mugahan (?) ruattih.

K:Sellitähän jällin juurin ennen vanhani heinänruaje?

D:Heinänruaje ennen, siell’ kaikillhai meill’ oli sama taba.Saaplahill’ pidi kantua hos kui äijän lie heiniä olluh kuin loitos suaplahill’,hebuo ei taluttu,hevot ennen jouten oli,a, nygöjän hevoll’ ajaa, ennen saablahill’.Sit suoloill’ kun ruavoit ku siell’ yöt päivät vai mätskä, ka magaithan sidä yöll’ joskus ka,yön aigah kalua suamah hyppäit vie, oli nei heinänteot ennen. Jusikot kui sattu ka,niidä pidi kastien aigah niittiä, päiväll’ ei pakkunu, helähti vai vikate,oikein jusikot kui sattu vai, va jälgimäihäi ei ollu nyt jusikkoloi ni kell,kai kiännettih näet vai ennenaigah oli. Miän kasvanda-aigah oli vie äijä jusikkou ei meilgä olluh, jusikkoa enimmäkseh pidi perkua. Kastien aigah mi lienet suanu ka päivän aigah älä mene vikattehen ker, helähti vai, aiga on jättäny ykskai, jälgimäin viljeltih jo kaih semmoset,semmoset kohat ei jusikkiuo olluh

K:Miittyetbö vikattehet oltih ennen?

D: Ne oli polvikattehet, polvikattehet. Kenkä oli täs, vikahtetta vas, täs oli kole. Mie vie polvikattehel suan heinän tehtyä. Kaikill katso ei lähe, ennen vie näidä varsvikatteita näidä ei   paljon tietty. A, nygöjäh negi joutaa jo pois, ei paljon ku kagran niittäes vai, dai ne konehell’ enimmäkseh ku niitetäh. Ka ne oli kui nenga vikateh enemmän pyöriettävä, sit täss’ oli kun net’sess’ vikattehes on pikkuine, se siih ku kiinnitettih (puulla toiseh suundih?)

K: Milbä kiinnitettih?

D:Kiinnitettih, ludua kissottih da sill’. Paivus,paivun luta kun suatih hyväksi sill’ oli hyvä kiinnittiäki, paivunluda ennen oli vikattehen kiinnittäjes.Seppä- Mikki niidä takoi toko, da Hautuvuarass’ da vikattehie. Oli vie tiäl mi näin tiäl asti polvikatetta on tiälgi yhtä hyvin olluh

K:Opittelehan kevät kalassuksess’ paissa?

D: Ka kalassukset siell’ oli, näihniskoih, kalua oli. Väl’ajall’ kaikkein paras oli ku piäsi viell’ rajan toisell’ puolell’, siell’ oli kalakas järvi da pyytämättä, kembö siell’ pyydi, ni ken ikänäh. Kalaksusses Kondie- järvilöill’hä myö tänne käimmö ennen sotia

K: Milbä pyyvittö kalua?

D:Selgäsiimall’ enimmäkseh da verkoll. Verkkoloill’ eräshä, eihäi sidä kehann verkkuo laskea ku selgäsiimah tuli kaikin parahittain. No, tiäll’ ei selgäsiimah puutu, näiss’ vesiss’ ei. Myö  yhen kerran Kausen sahall’, net’se Heinonen. Matkalambih kalall’ mänimmä, viikkauven päivät myö onnuago siell’ olimmo, venehys täys kalua oli, kaks isua putti’e venehess’ oli. Pedrakoskes sih lähimmo kui ka, täys oli, emmö kehanneet kandua, näet eigä ois suanu moisie putt’iloi kandua meill’ suorah sih panimmo kai kalat kui venehen täydelti da. Putt’ilois hännät viuhki kun lähtietih ropsamah kalah. Sih panimmo/saimmo vie yhen kasselin kalua, muut kaks putt’ie da kolmatta oli meill’. Katsomma vai haukiloill vai hännät sliehkah ku koski viö jo putt’it oldih matkass’, venehen täydellini, urossuimma, kun (?) vähävetini oli

K: Mimmosie pyydölöi muut kristikansat käytettih ennenvanhass’?

D:Nuottihai, syysnuottiehai piettih, myö emmö pidäny syysnuottie, syysnuotill’ da kesänuottie, verkkohase enimmäkseh useimmill’ pyydäjill’ oli niih aigoih.

K:Midäpä selgäsiimass’ syöttinä käytittä?

D:Kastemaduo, kastemado se oli paras. Kastemaduo. Miän koiss kun oli sitä ukkuo, kastemaduo, joka paikass’, on jo täss’ jiävittölöi, toimmo rovun, se olis kassemado senkin puoless’hyvä, se pellod pidäis pehmiembänä (??) veittäis ei vägie vie. Kastemado on siih hyvä. Laihaa muahki mi ”siilöudy?”, mie muissan ennen kun mado vai ”siilöudy?” kyllä heinä muuttu terväh kasvamah (????) sit kui pindah jättäh, ku kävy pindah niin,höstien.Koska niidä äijä kerdyy, pellon kunnoss’ pidän pehmienä. A,vahinkuo ei tie ni midä kasviloill’, ei kerdakaikkieh midä

K: Viegö kalall lähtiess’ tietovutta lukiettih?

D:No, mie en lugenu i midä, mie kun lähin. Väll’aijall´ kui ”kaparua” myö käimmö,nämä oli sodamiehenä Jyväskylä,jyväskyläläiset miehet oli, kaks, silloin ei suanu ongie mieldä myö, sithäi aina lomall’ käyvess’ ongie hommai.Uimahan oldih miehet rakkahat,vad sid järvess’ ei vedeh uskallettu männä.Midä ku kolme,nel’lä kilosie haukiloi, toinen hauki syö,sid oli pedua,se kymmenen kilosie,kaksitoista kilosie haukiloi.Myö saimmo kahess’ hauvis oli puhkattuna kodih toimmo,kolmekymmenkaks kilua, nossettih paikall.